Targan ulkotenniskentät rajoittuvat Paul Olssonin puistoon. Alue on puutarha-arkkitehti Paul Olssonin mukaan nimetty ja on osa vanhaa taimitarhaa. Puutarha-arkkitehti Paul Olsson oli Suomen 1900-luvun alkupuolen merkittävämpiä vaikuttajia puutarhataiteessa ja hänen omistamansa taimiston kasveja kasvaa edelleen puistoalueella.
”Helsingin Sanomat 1.6.2020
Maailmankuulu taimitarha kukoisti vuosikymmeniä Espoossa. Puutarha-arkkitehti Paul Olssonin kädenjälki näkyy muun muassa presidentin kesäasunnolla Kultarannassa ja Hietaniemen hautausmaalla. Olssonin taimitarha toimi Kauniaisissa aina vuoteen 2000 asti.
HARJAANTUMATTOMAAN silmään paikka ei näytä kovin kummoiselta: parkkipaikan vierestä lähtee kävelyreitti, ympärillä näkyy tavallisen oloisia puita ja pensaita. Jos kuitenkin sattuu olemaan hieman perehtyneempi silmä ja hiven paikallistuntemusta, tietää, ettei nyt olla missä tahansa radanvarren pöpelikössä.
Tällä alueella toimi puutarha-arkkitehti Paul Olssonin perustama taimitarha aina 1920-luvulta aina vuoteen 2000 asti. Nyt täällä on Olssonin mukaan nimetty puisto, jossa voi edelleen erottaa taimiston ajoilta olevia puurivistöjä: tammea, jalavaa, saarnia, lehmusta ja vuorivaahteraa.
”Arvaukseni on, että kun taimiston toiminta on loppunut, ei taimia ole myyty vaan ne ovat jääneet tänne kasvamaan”, sanoo Kauniaisten kaupunginpuutarhuri Emmi Silvennoinen.
PAUL Olsson on yksi suomalaisen puutarha-alan isoista nimistä. Hänen isänsä Svante Olsson oli Helsingin kaupunginpuutarhuri, ja 1910-luvulla Paul Olsson työskenteli Helsingissä apulaiskaupunginpuutarhurina tämän alaisuudessa.
Paul Olssonista on sanottu, että hän toi Suomeen niin sanotun mannermaisen muotopuutarhatyylin, jossa painottuvat selkeät näkymälinjat, symmetria ja geometriset kuviot.
Olssonin suunnittelemista muotopuutarhoista tunnetuimpia ovat presidentin kesäasunnon Kultarannan muotopuutarha ja kukkaloistostaan tunnettu Eiranpuisto Helsingissä. Ne hän suunnitteli yhdessä isänsä kanssa.
Paul Olsson käytti suunnittelemissaan puutarhoissa paljon rakenteellisia elementtejä, kuten kivikäytäviä, terasseja, koristelammikoita ja aurinkokelloja.
Hän on suunnitellut myös Hietaniemen hautausmaan.
Espoossa ja Kauniaisissa Paul Olsson laati muun muassa Hagalundin kartanon, Villa Thurmanin, Villa Bensowin, Villa Ekbergin ja Villa Carlstedtin puutarhasuunnitelmat. Myös Kauniaisten hautausmaa ja Työväen Akatemian puutarha ovat niin ikään Paul Olssonin suunnittelemia.
1940–1970-luvuilla Paul Olssonin toimisto suunnitteli Kauniaisissa lähes 90 viheraluetta. Vuosien saatossa monet Olssonin suunnittelemista puutarhoista ovat tuhoutuneet tai muuttuneet uusien suunnitelmien tai tonttijakojen myötä.
Olsson otti myös aktiivisesti osaa puutarha-alaa koskevaan keskusteluun, järjesti näyttelyitä ja kirjoitti lehtiin. Hän matkusteli paljon ja välitti matkoiltaan eurooppalaisia puutarha-alan virtauksia erityisesti Suomen ruotsinkieliselle puutarhaväelle.
VUONNA 1920 Olsson perusti taimitarhan Kauniaisiin, perheen huvilan Villa Björkgårdenin viereen, junaradan pohjoispuolelle. Samana vuonna hän avasi myös oman puutarha- arkkitehtuuritoimistonsa Helsingin Aleksanterinkadulle.
Kauniaisten taimitarhasta kasvoi Suomen suurin taimistoliike, jossa kävi paljon myös ulkomaalaisia vieraita. Suurimmillaan Olssonin yritys työllisti noin 200 henkilöä ja taimitarha oli levittäytynyt junaradan eteläpuolelle, alueelle, jolla nykyisin sijaitsee Paul Olssonin puisto.
Vuonna 1966 perheyrityksen johtoon siirtyi Paul Olssonin poika Leif Olsson. Paul Olsson kuoli vuonna 1973 Kaliforniassa, mutta Kauniaisten taimitarha jatkoi toimintaansa vielä vuosia.
SITTEMMIN valtaosa Olssonin taimitarhan alueesta on jäänyt rakentamisen alle. Jäljellä ovat enää radan eteläpuolella Paul Olssonin puistossa olevat puut, joiden seassa kasvaa muun muassa koivua ja pajukkoa.
Valtaosa taimistosta peräisin olevista puulajeista on varsin tavanomaisia, mutta mahtuu joukkoon harvinaisuuksiakin, nimittäin punatammi ja vuorivaahtera.
Alun perin Keski-Euroopasta kotoisin oleva vuorivaahtera kestää hyvin saasteita, minkä takia se on suosittu koristepuu kaupungeissa. Vuorivaahtera on kuitenkin ärhäkkä leviämään paikallisesti, ja se on luokiteltu haitalliseksi vieraslajiksi. Vuorivaahtera kasvaa nopeasti ja sen lehdet varjostavat voimakkaasti. Tämän lisäksi sen lehdet voivat kertyä tiheäksi, muiden kasvien kehitykseen vaikuttavaksi karikekerrokseksi.
Viime vuosina vuorivaahteroiden määrä Paul Olssonin puistossa on kasvanut vauhdilla. Kauniaisten kaupunginpuutarhuri Emmi Silvennoinen kertoo, että esiintymä pidetään kurissa niin, ettei se pääse leviämään Paul Olssonin puistosta laajemmalle alueelle.
Puistossa se voi kuitenkin edelleen kasvaa ja muistuttaa yhdessä jalavien ja saarnien kanssa ajasta, jolloin täällä sijaitsi maailmankuulu taimitarha.”
Jutussa on käytetty lähteinä muun muassa Arkkitehtuurimuseon ja Kansallisbiografian artikkeleita Paul Olssonista.